Hailuodossa on helppo olla onnellinen

Yli 30 vuotta olen ollut Hailuodon lumoissa. Olemme olleet perheen kanssa saarella vuokramökeissä, kesäpiknikillä Marjaniemessä, ystäväni pienessä kesämökissä, päivän pikavisiiteillä.

Syyskesällä 2006 tapasin luotolaisen Eilan, joka omistaa vuonna 1920 rakennetun Piilin maalaistalon. Kun ensimmäisen kerran astuin Piilin pirttiin, haukoin henkeäni: voisinko minä viettää täällä kesäaikaani! Niin meistä tuli Piilin kesäasukkaita, ja hiljalleen talo alkoi käydä tutuksi ja läheiseksi.

Hailuotolaista onnen olotilaani lisää se, että meistä on tullut Eilan kanssa hyvät ystävät. Olemme toistemme ihmisiä. Piilissä saan elää niin kuin tahdon. Minulla on vapaus, jota vuokraemännän kontrolli ei sido.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Amerikkalainen TV-kokki Andrew Zimmer kuvausryhmineen Piilissä

Minulle oli kerrottu, että jokin kuvausryhmä tulee piipahtamaan Piilin keittiössä. Minulla ei ollut aavistustakaan, millaisesta "piipahtamisesta" oli kyse. Sitten suuri bussi ajoi Piilin pihalle. Sisälle alettiin kantaa kameroita ja muuta filmaustekniikkaa. Laitteiden määrästä ja ryhmän koosta huomasin, ettei tämä nyt aivan piece of cake voi olla. Ei ollutkaan.

 Tuottaja ja Mr Zimmer vielä aivan alkutekijöissään. Takana oleva talo on naapurin vanha puoli.

Amerikkalaisen TV-kokki Andrew Zimmerin "Maailman oudoimmat ruuat" -ohjelmaa kuvattiin nyt Piilissä. Keittiö otettiin haltuun. Pitokokki Eila Ranta-Suomela oli valmistellut hylkeen, jonka hän viimeisteli täällä. Lisäksi keitettiin lohen päästä, ruodoista, perunoista ja sipulista vanhanaikaiset ränttypotut.

 Nykyaikaista filmaustekniikkaa Piilin vanhassa pirtissä

Piilin talon hyvä haltiatar ja haltija hallitsi filmauksellisen sisääntulon ja hulmahti paikalle skootterilla.

Minä jouduin ohjelmaan aivan valmistautumattomana. Sain istua kahden pitokokin ja Mr Zimmerin kanssa ruokapöydässä, kun oli aika ruveta maistelemaan, mitä oli kokattu. Puoli tuntia siinä syötiin ja keskusteltiin. Minun osani oli olla paitsi maistelijana myös tulkkina. Hiukan kiusallista tottumattomalle oli se, että kamera oli koko ajan melkein korvan vieressä ja se, että ruokailemista kuvattiin. Hylje oli minulle positiivinen yllätys. Se oli erinomaista. Sitä syötiin ensin keitettynä pelkin sormin ilman mitään lisukkeita, sitten voissa paistettuina pihveinä puolukkahillon kanssa.

 Kuvaaja ja  äänittäjä valmiina aloittamaan

Eila Ranta-Suomelan kokkaukset ja persoona saivat Andrew Zimmerin ihastumaan!

Mr Zimmer on aivan valloittava persoona, joka osasi luoda rennon tunnelman. Koko ryhmä lumoutui Piilin talosta, ja kiitoksia sateli. Oli unohtumaton päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Donnalla on aikaa laskea tähtiä