Hailuodossa on helppo olla onnellinen

Yli 30 vuotta olen ollut Hailuodon lumoissa. Olemme olleet perheen kanssa saarella vuokramökeissä, kesäpiknikillä Marjaniemessä, ystäväni pienessä kesämökissä, päivän pikavisiiteillä.

Syyskesällä 2006 tapasin luotolaisen Eilan, joka omistaa vuonna 1920 rakennetun Piilin maalaistalon. Kun ensimmäisen kerran astuin Piilin pirttiin, haukoin henkeäni: voisinko minä viettää täällä kesäaikaani! Niin meistä tuli Piilin kesäasukkaita, ja hiljalleen talo alkoi käydä tutuksi ja läheiseksi.

Hailuotolaista onnen olotilaani lisää se, että meistä on tullut Eilan kanssa hyvät ystävät. Olemme toistemme ihmisiä. Piilissä saan elää niin kuin tahdon. Minulla on vapaus, jota vuokraemännän kontrolli ei sido.

torstai 2. elokuuta 2012

Tänä kesänä pääsin Hailuotoon ensimmäistä kertaa vasta eilen. Eila-ystävätär oli järjestänyt makoisan kesäaterian heti alkajaisiksi. Piilin pirtin henki onneksi tunsi minut ja rauhoitti kiireisen mieleni. Oli omituinen olo, kun sai vain olla.

Kävin heti herättyäni mustikassa. Vielä saa poimia valikoiden. Suurimmat ja mehevimmät mustikat olivat siellä, missä suopursutkin, siis vähän kosteammassa maastossa. OFFia suihkuttelin päivän parfyymiksi, mutta ötökät pelästyivat vain sentin päähän iholta. Muita ääniä ei kuulunutkaan kuin niiden surinaa, ininää ja pörinää. Nyt menen kesäköökin seinustan penkille puhdistamaan mustikkani. Sinne paistaa luotolainen aurinko melkoisen kirkkaalta taivaalta.

2 kommenttia:

  1. Mukavaa kuulla Hailuodosta kuulumisia! Itse olen tänne etelään lennähtänyt varis, ja kaipaan rauhallista ja kaunista luontoa siellä perämeren
    pohjukoilla! Mukavia päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin vasta nyt kommenttisi. Kiitos. olen nyt ollut ensimmäiset kaksi viikkoa luodossa ja saanut nauttia täydestä kesästä vielä näin elokuussa.

      Poista

Donnalla on aikaa laskea tähtiä