Donnan Hailuoto: elokuuta 2013

Hailuodossa on helppo olla onnellinen

Yli 30 vuotta olen ollut Hailuodon lumoissa. Olemme olleet perheen kanssa saarella vuokramökeissä, kesäpiknikillä Marjaniemessä, ystäväni pienessä kesämökissä, päivän pikavisiiteillä.

Syyskesällä 2006 tapasin luotolaisen Eilan, joka omistaa vuonna 1920 rakennetun Piilin maalaistalon. Kun ensimmäisen kerran astuin Piilin pirttiin, haukoin henkeäni: voisinko minä viettää täällä kesäaikaani! Niin meistä tuli Piilin kesäasukkaita, ja hiljalleen talo alkoi käydä tutuksi ja läheiseksi.

Hailuotolaista onnen olotilaani lisää se, että meistä on tullut Eilan kanssa hyvät ystävät. Olemme toistemme ihmisiä. Piilissä saan elää niin kuin tahdon. Minulla on vapaus, jota vuokraemännän kontrolli ei sido.

torstai 22. elokuuta 2013

Pehmeä lasku Hailuotoon

Vihdoinkin pääsin Hailuotoon. Kotona on ollut talon ulkoremonttia, vuorilautojen uusimista yms. mikä on pidätellyt minua kaupungissa. Eilen lautalta tultuani ampaisin heti Kirkkosalmen lintutornin maastoon tattien toivossa, mutta löysin vain yhden.

Ystäväni Eila tarjosi maukasta kesäkurpitsa-pekonipaistosta ja kahvit. Istuttiin Eilan pihalla kaikessa rauhassa kuulumisia vaihtaen. Menin vielä käymään mustikassa. Sää oli aivan tyyni, metsä rauhallinen. Tikka nakutti puuta vieressäni, muita ääniä ei kuulunutkaan. Rentouttava Hailuoto!